Hyötykasvit tarvitsevat kasvua ja satoa varten hyvän kasvualustan, aurinkoisen ja lämpimän paikan sekä sopivasti vettä. Avomaalla kastelun tarve on pienempi kuin lavatarhassa, sillä maaperästä nousee kapillaari-ilmiön avulla kosteutta kuivinakin aikoina. Lavatarhassa ja parvekkeella säännöllinen kastelu on välttämättömyys, ja tuulisella ja aurinkoisella paikalla voi hellejaksojen aikana joutua kastelemaan taimia parikin kertaa päivässä. 

Mieti siis tarkasti, millaisessa paikassa viljelyksesi sijaitsevat ja tutustu huolellisesti kasvattamiesi herkkujen kasvuvaatimuksiin. Esimerkiksi salaatti vaatii tasaisen kastelun, kun taas peruna selviää pidemmän ajan ilman kastelua myös lavassa. Mikäli haluat perustaa lavatarhan esimerkiksi kesämökille, jossa vietät aikaa viikonloppuisin, kannattaa hankkia kastelujärjestelmä, joka huolehtii viljelystesi kastelusta kun olet itse poissa. 

Eri lajikkeiden määrä saa helposti pään pyörälle, ja niin aloitteleva kuin kokenutkin tarhuri sortuu helposti hamstraamaan siemenpusseja enemmän kuin on tarpeen. Kannattaakin miettiä, mitä kasviksia kesäisin syö ja kasvattaa niitä, mitä päätyy varmasti myös lautaselle. 

Suojaa pienet taimet kylminä öinä 

Osa kasveista, kuten chilit, vaativat useamman kuukauden esikasvatuksen, mutta vielä toukokuussakin ehtii hyvin esikasvatusten pariin. Esimerkiksi kesäkurpitsalle riittää parin viikon esikasvatus, ja taimet voi istuttaa ulos kun hallanvaara on ohi. 

Osan herkuista voi kylvää suoraan kasvimaalle tai lavaan, jolloin kodin ikkunalaudat eivät täyty kymmenistä taimipurkeista. Esimerkiksi salaatit, pinaatti, herneet, pavut, perunat, porkkanat ja punajuuret kylvetään suoraan kasvupaikalle. Siemenpusseista löydät tarkemmat ohjeet kunkin lajin kylvöajankohdista. 

Herkimmät lajikkeet kannattaa taimettumisen jälkeen suojata alkukesällä hallaharson avulla, jos epäilet että yön lämpötilat painuvat nollan alapuolelle. Pienet taimet paleltuvat helposti, ja sen jälkeen sato on menetetty. 

Esikasvatus käy kätevästi taimipurkeissa 

Esikasvatus onnistuu kätevästi siihen suunnitelluissa taimipurkeissa, jotka kannattaa täyttää hyvällä, taimikasvatukseen tarkoitetulla mullalla. Kun taimet ovat juurtuneet ja ensimmäiset lehdet puskevat esiin sirkkalehtien varjosta, kannattaa aloittaa säännöllinen lannoitus taimikasvatukseen tarkoitetulla lannoitteella. Luonnonmukaisempaan viljelytapaan suuntautunut tarhuri hyödyntää esimerkiksi kanankakkaa tai luomuviljelyyn tarkoitettuja lannoitteita. Mikäli puutarhasta löytyy ylimääräisiä nokkosia, voi siitäkin valmistaa tehokkaan uutteen kasvien lannoitusta varten. Lannoitusta kannattaa jatkaa koko kasvukauden, jotta saa korjattua loppukesällä runsaan sadon. 

Kasvukauden edetessä erityisesti avomaalla on tärkeää huolehtia, etteivät rikkakasvit valtaa viljelyksiä. Kitke siis rikkaruohot pois joko käsin tai kitkemisraudan avulla. Kasvimaan käytävät kannattaa myös harata, jotta ne pysyvät siisteinä. Muistathan käyttää kitkemistöissä aina työhanskoja, jotta esimerkiksi nokkoset eivät polta näppejäsi. 

Satsaa parvekeviljelyssä isoihin ruukkuihin 

Hyötykasvien viljely onnistuu mainiosti myös ruukuissa esimerkiksi parvekkeella tai terassilla, jos omaa maata ei viljelyksiin ole tarjolla. Istuta kasvit tarpeeksi isoihin ruukkuihin, jotta kasvin juurilla on kasvutilaa ja multa pysyy kosteana. Esimerkiksi Tokmannin uudesta Parco-tuoteperheestä löytyy isoja ruukkuja, joilla loihdit hyötykasvien paratiisin parvekkeellesi. 

Perinteinen terracotta-ruukku kuivuu huokoisen pintansa takia nopeammin kuin muovinen ruukku. Kätevä apuväline ruukuissa on vedellä täytettävä kastelupullo, joka huolehtii kosteudesta kuumimpien päivien aikana. 

Ruukun viljelytilan voit hyödyntää hyvällä suunnittelulla. Jos viljelet ruukussa esimerkiksi porkkanaa, joka kasvaa alaspäin, kannattaa kasvatustila maksimoida kasvattamalla samassa ruukussa ylöspäin kasvavia herneitä, salaatteja tai tomaatteja. Parhaimmillaan nämä kumppanuuskasvit parantavat jopa toistensa makua, kuten klassinen yhdistelmä tomaatti ja basilika. 

Leikkokukkien kasvatus kiinnostaa 

Kaikki eivät halua kasvattaa puutarhassaan pelkkiä hyötykasveja, ja leikkokukkien kasvatus on yhä suositumpaa. Leikkokukalla tarkoitetaan kukkaa, joka leikataan varsineen ja kerätään koristeeksi esimerkiksi maljakkoon. Niitä on perinteisesti kasvatettu avomaalla, mutta yhä useammin leikot löytävät tiensä myös kasvilavoihin. Lavoissa leikkokukkia voi kasvattaa hieman tiheämmin kuin avomaalla, mutta kastelusta pitää huolehtia jopa useita kertoja päivässä, sillä leikkokukkien kukinta häiriintyy helposti kuivuudesta. Kukat hujahtavat monesti varreltaan varsin pitkiksi, joten ne kannattaa tukea erilaisten kasvitukien avulla, jotta ne eivät kaadu ja katkea tuulenpuuskien aikana. 

Leikkokukaksi kannattaa valita lajikkeita, jotka kestävät hyvin maljakossa. Esimerkiksi tsinnioista, kehäkukista, ruiskaunokeista, leijonankidoista, kosmoskukista, tuoksuherneistä ja unikoiden siemenkodista saa näyttäviä leikkokukkakimppuja. Valitse leikkokukkakasvatukseen kasvutavaltaan erilaisia kukkia, niin saat kimpuista vaihtelevan ja mielenkiintoisen näköisiä. 

Leikkokukkien pääsatokausi on varsin lyhyt, vain heinäkuusta elokuuhun. Mikäli haluat aikaistaa kukintaa, voit esikasvattaa niitä siemenestä ja kylvää useammassa erässä, jolloin kukintakin jakautuu pidemmälle ajalle. 

Leikkokukkien kasvatuksessa toimii lähes samat ohjeet kuin hyötyviljelyssäkin. Aurinkoinen, lämmin ja tuuleton paikka, hyvä kasvualusta sekä tasainen kosteus edistävät kasvua. Myös rikkaruohot kannattaa pitää kurissa, sillä ne vievät leikkokukilta tehokkaasti kasvuvoimaa ja pahimmassa tapauksessa myös kasvuun tarvittavan valonkin. 

Loppukesällä on vihdoin sadonkorjuun aika. Hyötytarhan herkut maistuvat lautasella ja leikkokukat viimeistelevät tunnelman. Puutarhurin onni on tuolloin käsinkosketeltavaa! 

Artikkelikuva: Kekkilä Oy