Ensimmäiseksi kannattaa selvittää mihin ilmansuuntaan parvekkeesi aukeaa ja kuinka valoisa se on. Puolivarjoisalla parvekkeella kasvavat mainiosti esimerkiksi salaatit, kun taas chilit ja paprikat rakastavat jopa paahteista parveketta.

Kerrostalon yläkerroksissa parvekeviljelyn voi yleensä aloittaa hieman aiemmin kuin maanrajassa olevalla terassilla. Yläkerroksissa kannattaa kuitenkin suojata kasvit kovilta tuulilta, jotka voivat katkoa taimia ja kuivattavat niiden kasvualustan nopeammin.

Kannattaa huomioida myös parvekkeen kantavuus, sillä kosteista multaruukuista tulee helposti lisäpainoa parvekkeelle jopa satoja kiloja. Mikäli parvekkeella on lasitus, pitää huolehtia siitä, etteivät kasvit paahdu kuumuudessa kuoliaaksi. Muista siis tuuletus ja kastelu, ja varjosta kasveja polttavalta paahteelta esimerkiksi valoverhojen avulla.

Hyödynnä myös korkeussuunta

Parvekeviljelyssä kannattaa hyödyntää lattiapinta-alan lisäksi myös korkeussuunta, seinät ja katto. Hyllyihin voit rakentaa kauniita asetelmia hyötykasviruukuista. Muista laittaa eniten aurinkoa vaativat kasvit ylimmille hyllyille. Katosta roikkuvissa amppeleissa voit kasvattaa esimerkiksi amppelimansikoita. Tukien avulla puolestaan köynnökset voivat kiipeillä seinää pitkin ylöspäin.

Hyödynnä mielikuvitustasi – esimerkiksi lasinen kynttilälyhty muuttuu kesän ajaksi minikasvihuoneeksi yrteille. Parvekkeella voi viljellä myös monivuotisia kasveja, kun istuttaa ne styroxista tehtyihin lämpö- eli termoruukkuihin.

Kaikki kasvatusastiat tarvitsevat salaojituksen, jonka voit tehdä laittamalla ruukun pohjalle reilun kerroksen ruukkusoraa. Tällöin vesi ei jää ruukun pohjalle seisomaan ja mädännytä juuria. Muista kuitenkin, että ruukkujen ylimääräiset valumavedet eivät saa valua alakerran parvekkeelle.

Kosteus säilyy paremmin isommissa ruukuissa

Suosi parvekeviljelyssä mahdollisimman suuria ruukkuja, joissa riittää kasvutilaa koko kesäksi. Mitä pienempi ruukku on, sen tiheämmin sitä pitää kastella – vedelle ahneita kasveja jopa useita kertoja päivässä. Voit asettaa ruukkuihin myös kastelupalloja, jotka luovuttavat vesivarastostaan vettä multaan hiljaa tihkuen. Varsinkin paahteisella eteläparvekkeella vettä kuluu runsaasti.

Parvekeviljelyssä kannattaa käyttää pussitettua peruspuutarhamultaa. Ruukuissa mullan ravinteet riittävät vain hetkeksi, joten muista myös lannoittaa hyötytarhaasi säännöllisesti. Hyötykasvien lannoittamisessa kannattaa suosia veteen sekoitettavia luomulannoitteita. Tarkista myös millaisesta lannoitteesta kasvisi pitävät, sillä esimerkiksi pensasmustikat lannoitetaan havu-rodo-lannoitteella, joka pitää kasvualustan sopivan happamana.

Yrttejä, perunaa ja jopa omenoita

Mitä hyötykasveja parvekkeella voi sitten kasvattaa? Lajivalikoimassa on rajana oikeastaan vain mielikuvitus, sillä esimerkiksi omenapuista ja marjapensaista on jalostettu parvekeviljelyyn sopivia pienikokoisia lajikkeita, jotka kasvavat hyvin myös tilavissa ruukuissa.

Isoissa ruukuissa kasvavat mainiosti myös erilaiset juurekset kuten porkkanat ja perunat. Tomaatti, kesäkurpitsa, paprikat ja chilit ovat myös melko helppoja hyötykasveja parvekeviljelyyn. Aloittelevan parvekepuutarhurin kannattaa suosia esimerkiksi salaatteja ja yrttejä, ja laajentaa valikoimaa taitojen karttuessa.
Muistathan, että monet hyötykasvit tarvitsevat pölyttäjiä, jotta ne tuottavat hedelmiä. Erityisesti lasitetulla parvekkeella kannattaa pitää laseja myös auki, jotta pörriäiset pääsevät suorittamaan tärkeää tehtäväänsä. Tarvittaessa pölytystä voi tehostaa itsekin ravistelemalla varovasti kasvien kukintoja tai viemällä siitepölyä pienen siveltimen avulla kukasta toiseen.

Lajikevalinnoissa kannattaa suosia aikaisia lajikkeita, jotka ehtivät varmemmin kypsyä valmiiksi ennen syksyä. Voit kasvattaa taimet itse siemenistä, mutta valmiilla taimilla pääset nopeammin nauttimaan sadon antimista.