Kasvit rakastavat tasaista kosteutta, mutta älä kuitenkaan pidä kasveja jatkuvasti litimärkänä, jolloin niiden juuret kuolevat hapenpuutteeseen. Kastele mieluummin kerran kunnolla, kuin pieniä lirauksia päivittäin. Perennapenkille riittää usein yksi tai kaksi kastelukertaa viikossa, kunhan silloin kastelet kasvit niin, että vesi imeytyy syvälle kasvualustaan. Liian pieni vesimäärä kastelee maata vain muutaman sentin syvyydeltä, jolloin juuristo alkaa hakeutumaan vettä kohti maan pinnalle.

Sen sijaan ruukuissa kasvit tarvitsevat vettä paljon useammin. Mitä pienemmässä ruukussa kasvit kasvavat, sen useammin niitä pitää myös kastella. Aurinkoisella ja lämpimällä paikalla ruukkuistutuksia pitää kastella jopa päivittäin.

Kastele iltaisin

Kastelu kannattaa ajoittaa iltaan, jolloin vettä haihtuu ilmaan vähemmän kuin auringon porotuksessa. Kasvit ehtivät myös imeä yön aikana kosteuden paremmin juuriston kautta käyttöönsä.

Muista suunnata vesi tasaisesti kasvien juurille. Jos kastelet vain kasvin toista puolta, myös juuristo kasvaa toispuoleisesti, mikä voi johtaa ravinteiden heikompaan imeytymiseen. Kastele siis aina kasvi joka puolelta siten, että vesi leviää tasaisesti koko juuriston alueelle.

Suuntaa vesi kasvien juurille, ja vältä lehtien kastelua. Jatkuvasti märät lehdet homehtuvat helposti ja aurinkoisella säällä aurinko polttaa niihin veden kanssa ikäviä laikkuja.

Jos maan pinta on päässyt erittäin kuivaksi, kestää hetken aikaa ennen kuin vesi alkaa imeytyä maahan. Tällöin kannattaa kastella osissa, eli anna veden imeytyä hetken aikaa ja lisää vettä sitten uudestaan. Kuivunutta maata voit herätellä myös kastelemalla sitä useamman kerran päivässä.

Laadukas multa ja biohiili sitovat kosteutta

Jos haluat päästä helpommalla kastelussa, kannattaa ruukuissa ja kukkapenkeissä käyttää laadukasta multaa, joka pidättää vettä paremmin kuin laiha multaseos. Ruukkuihin voi laittaa myös kastelukiteitä tai biohiiltä, jotka sitovat vettä itseensä ja luovuttavat niitä kasvien käyttöön tasaisesti myös kuivana aikana.

Kastelukiteitä ostaessa kannattaa tarkistaa sisältävätkö ne mikromuoveja, joista saattaa irrota haitallisia aineita maaperään. Luonnonmukaisempi vaihtoehto onkin biohiili, joka tuotetaan pyrolyysin eli kuivatislauksen avulla. Biohiili lisää maan mikrobien aktiivisuutta sekä maaperän kuohkeutta, joten sillä on kosteuden tasaamisen lisäksi myös monia muita hyviä ominaisuuksia.

Apuvälineitä kasteluun

Varsinkin pihan puiden istutuksessa on tärkeää, että ne saavat juurtumisvaiheessa tarpeeksi vettä. Kuivina kesinä istutetuille puille joutuu helposti kantamaan kymmeniä litroja viikossa vettä. Apukeinoksi voi ottaa kastelusäkit, jotka ovat puun runkoon sidottavia tukevia säkkejä, eräänlaisia ”vesivarastoja”, joista tihkuu vettä sopivasti kasvien käyttöön.

Jokaisen pihan perusvarustukseen kuuluu kastelukannu ja vesiletku, joiden avulla varsinkin pienemmän pihan hoidossa pääsee jo pitkälle. Letkukela helpottaa vesiletkun käyttöä, sillä se kelaa ylimääräisen letkun takaisin rullaksi, eikä letku mene solmuun pihalla liikuttaessa.

Sadetin on kätevä, jos pihalle on istutettu esimerkiksi nurmikko tai iso perennaistutus, joka vaatii säännöllistä sadetusta isolla alueella. Sadettimia on eri malleja, ja niissä on erilaisia toimintoja jokaiseen tarpeeseen.

Tippukastelusarja on kätevä apuväline esimerkiksi kasvihuoneiden tai ruukkuistutusten kastelussa. Suuttimet asetetaan kasvin juurelle, ja järjestelmä tihkuttaa vettä juuristolle silloinkin, kun kotipuutarhuri on itse poissa työnsä äärestä. Kastelusarjoja voi myös yhdistää toisiinsa, jolloin voidaan kastella suurempikin määrä kasveja.

Kerää talteen joka tippa

Kotipihalla sadevesi kannattaa kerätä talteen viimeistä pisaraa myöten, sillä se on ekologinen tapa hoitaa puutarhan kastelua. Sadevesitynnyrissä seisonut vesi on myös sopivan lämmintä kasteluun.

Omakotitalon tai autotallin katto on iso pinta, joka kerää sadesäällä oivallisen vesivaraston rännien alle asetettaviin vesitynnyreihin. Jos tynnyreistä ei jaksa kantaa vettä kasveille kastelukannun avulla, voi tynnyriin hankkia vesiletkuun yhdistetyn vesipumpun.

Kasvihuoneen räystäältä vettä voi kerätä myös ämpäreihin tai saaveihin.

Tynnyreihin voi asettaa päälle esimerkiksi suojaverkon, joka estää roskien pääsyn tynnyriin tuulisellakin säällä.