”Olin kyllästynyt yksipuoliseen mediakeskusteluun, jossa kaikki Bangladeshista tuleva on hirveää”, Tokmannilla 8 vuotta vaatesuunnittelijana työskennellyt Tiia Hiltunen huokaa.

Bangladesh on tullut hänelle vuosien varrella tutuksi, sillä monet Tiian suunnittelemista vaatteista esimerkiksi Pola-, Force- ja Peuhu-merkeille on valmistettu siellä.

”Ihmisillä on käsitys, että Bangladeshin tehtaat ovat hämyisiä hikipajoja. Sellaisille ei ole enää kansainvälisiä asiakkaita eikä tarvetta. Kaikki käyttämämme tehtaat ovat siistejä ja moderneja, ja pääosalla niistä on omat vastuullisuusasiantuntijansa”, Tiia valottaa.

Ristiriita kannusti tutkimaan

Ristiriita oman kokemuksen ja mediakeskustelun välillä kannusti Tiiaa tutkimaan aihetta perusteellisesti lopputyössään Haaga-Helian kansainvälisen kaupan ja yritysvastuun opinto-ohjelmassa.

Aiemman tutkimuksen ja Tokmannin tehtaiden edustajien haastattelujen pohjalta hän selvittää, miten eurooppalaiset yritykset ovat vaikuttaneet Bangladeshin kehitykseen.

Kehitystä kuvatakseen Tiia näyttää käyrää, joka kuvaa Bangladeshin talouskasvua. Se nousee kuin hyökyaalto – bruttokansantuote on moninkertaistunut vuodesta 2013.

Käännekohtana vuosi 2013

Vuotta 2013 voidaankin pitää monella tapaa Bangladeshin lähihistorian käännekohtana. Silloin Rana Plazan tehdasrakennus sortui, ja 1 134 ihmistä kuoli.

Onnettomuus oli herätys. Monen asian oli muututtava. Kansainväliset järjestöt ja yritykset alkoivat ajaa maahan uudistuksia. Rakennusten turvallisuutta alettiin parantaa, ja vaaralliset kellaritehtaat kitkeytyivät pois.

Nykyisin yli 63 prosenttia maan tehtaista kuuluu työntekijöiden oloja ja oikeuksia valvovan tarkastusjärjestelmän amfori BSCI:n piiriin. Myös Tokmanni edellyttää sitä. Jos tehdas ei kuulu amfori BSCI:hin, on sillä todennäköisesti voimassa jokin toinen kolmannen osapuolen suorittama tarkastus kuten SMETA tai Yhdysvalloissa yleinen WRAP.

”Tekstiiliteollisuus on nostanut miljoonia bangladeshilaisia pois köyhyydestä ja työllistää 4 000 000 työntekijää, joista suurin osa on kouluttamattomia ja joiden mahdollisuudet vakaaseen tuloon ovat muuten rajalliset”, Tiia huomauttaa.

Haasteena ylityöt

Kehitettävää riittää toki edelleen. Tokmannin kumppanitehtailla esimerkiksi ylityöt ovat yleisiä.

”Työntekijät tekevät niitä usein omasta halustaan tienatakseen enemmän. Palkkojen nostaminen voisi vähentää ylitöitä, mutta korotus pitäisi tehdä koko valtion tasolla. Jos yksi tehdas nostaa palkkoja, lähialueella syntyy tyypillisesti mellakoita. Siksi monet tehtaat pyrkivät tarjoamaan työntekijöille muita etuja, kuten ilmaisen lounaan tai työntekijöiden lapsille päivähoitoa tai koulupaikan”, Tiia kertoo.

Valtiollista minimipalkkaa nostettiin Bangladeshissa viimeksi 2018, ja amfori BSCI tuhansien jäsenyritysten tuella ajaa sen nostamista edelleen. Lisäksi amfori kehittää omaa amfori BEPI -ympäristöjärjestelmää, jonka jäsen myös Tokmanni on.

Tärkeää vaalia pitkiä suhteita

Tiia näkee, ettei tuotannon siirtäminen pois Bangladeshista ole vastuullinen vaihtoehto. Sen sijaan tärkeää on vaalia pitkiä suhteita kumppaneihin ja tukea heitä kehittymisessä.

”Ja välttää kertakäyttömuotia. Omassa työssäni tärkeää on suunnitella kestäviä arjen käyttövaatteita, jotka säilyvät käytössä vuosia”, Tiia lisää.

Lue lisää vastuullisesta hankinnasta vastuullisuussivuiltamme.

,Kuten monet hyvät asiat, myös Tiia Hiltusen Bangladeshin kehitystä käsittelevä opinnäytetyö sai alkunsa ärsytyksestä.