Syksy on vaellusajankohdista yksi suosituimmista, eikä syyttä. Hyttyset ovat poissa eikä lämpötila ole liian kuuma tai kylmä. Myös luonto on värikkäimmillään. Ruska nousee kasvustoon syyskuun alkupuolella, kun yöt viilenevät aina soilta tuntureille saakka. Kauneimmillaan syksyinen värinäytelmä on syyskuun puolivälin aikoihin, joskus vasta syyskuun loppupuolella.

Ruskan aikana kasvit valmistautuvat talveen. Mitä kovemmat yöpakkaset ja kuivemmat ilmat, sitä kirkkaampi on myös Lapin ruskan väriloisto. Esimerkiksi koivu muuttuu ruskan aikana voimakaan keltaiseksi, haapa punertuu, ja mustikan ja juolukan lehdet kirkuvat punaisina. Älä siis unohda kameraa kotiin!

Vaeltaminen on paitsi hauska myös edullinen harrastus. Hinta ei ole este retkeilylle, sillä edullisia ja toimivia vaellustarvikkeita on saatavilla myös Tokmannilta.

Ruskavaellukselle suuntaava voi yöpyä teltassa, mökissä, autiotuvassa tai laavussa. Laavu on puusta tehty rakenne, jonka kolme seinää ja viisto katto suojaavat sateelta ja tuulilta. Autiotupa on erämaassa, kaukana teistä sijaitseva mökki, jossa on alkeelliset varusteet. Oli suuntana sitten millainen vaellusreitti hyvänsä, teltta kannattaa aina varata matkalle mukaan.

Mitä rinkkaan pakataan?

Pidemmälle ruskavaellukselle suuntaavan on hyvä muistaa, että vaellusrinkasta täytyy löytyä kaikki tarvittava, mutta rinkkaa ei silti kannata pakata liian painavaksi. Loppumatkasta olo kevenee hiukan, kun ruokaa on jäljellä vähemmän. Vaellusretken alussa ei silti lohduta, jos varustus on niin painava, ettei maisemistakaan voi nauttia.

Varustus kannattaa suunnitella ennen kaikkea reitin pituuden ja majoituksen mukaan. Oli nukkumapaikka mikä hyvänsä, mukaan tarvitaan vähintäänkin kompassi, taskulamppu, kartta ja hyvät suunnistustaidot. Karttaa ja kompassia tarvitaan, sillä kännykkä ei aina toimi erämaassa. Vaikka akkua riittäisikin, vaellusreitillä saattaa kadota kuuluvuus pitkäksikin aikaa.

Lisäksi matkalle tarvitaan retkikeitin, tulitikut ja ruokailuvälineet. Muun muassa teräslautasta, teräsmukia ja teräksestä valmistettua aterinsettiä tarvitaan varmasti.

Vaeltajan rinkkaan on hyvä pakata syötäväksi säilykkeitä ja kevyttä, hiilihydraattipitoista ruokaa. Esimerkiksi kuivapasta valmistuu retkikeittimellä nopeasti ja vaivattomasti – eikä kerää turhaa painoa rinkan pohjalle. Vettä kannattaa varata pulloon, mutta vesivarastot saa tankattua myös tunturipuroissa – tarkista tosin ensin, että vedenottopaikka on varmasti puhdas ja vesi juotavaksi kelpaavaa.

Vaikka suihkua ja wc:tä ei olisi kirjaimellisesti mailla halmeilla, vaellukselle kannattaa pakata itselleen tärkeät hygieniatarvikkeet. Hammasharjan lisäksi matkaan on hyvä varata käsidesiä ja retkeilijän ensiapulaukku. Myös oma rulla wc-paperia tulee tunturissa tarpeeseen.

Pohjoisen parhaat ruskareitit

Ruskavaelluksesta pääsee nauttimaan parhaiten, kun valitsee reitin oman jaksamisen mukaan. Parhaimpiin kohteisiin pääsee, kun reitiksi valitsee useamman päivän tai jopa viikon mittaisen vaellusreitin. Omia vaellustaitoja ei kannata yliarvioida.

Pidempiä retkiä on helpointa suunnitella valmiiksi suunnitelluille retkeilyreiteille. Tutustu etukäteen reittiin ja suunnittele ruskaretki perusteellisesti. Eritasoiset ja pituiset vaellusreitit sijaitsevat useimmiten kansallispuistojen ja matkailukeskusten yhteydessä. Varaudu yllätyksiin, niitä tulee varmasti!

Kokosimme alle kolme suosikkireittiämme, joilla ruskan väriloistosta pääsee nauttimaan takuuvarmasti.

Karhunkierros – Suomen suosituin ruskareitti

Oulangan kansallispuistossa sijaitseva Karhunkierros on Suomen suosituin vaellusreitti, eikä suotta. 80 kilometrin mittaisen Karhunkierroksen monipuoliset maisemat kutsuvat kävijöitä ihailemaan maisemia erityisesti alkusyksystä, kun ruska on parhaimmillaan.

Karhunkierroksen kiertää omasta tasosta ja kunnostaan riippuen 3–8 päivässä. Matkan varrelle osuu paitsi huikeita värejä myös komeita koskia, korkeita vaaroja, laajoja mäntymetsiä, kauniita lehtoja, suuria soita ja raikkaita lähteitä.

Vaellusreitin pituus: 80 km

Urho Kekkosen kansallispuisto – karuja, kauniita ruskamaisemia

Inarin, Sodankylän ja Savukosken kuntien alueella sijaitsevassa Urho Kekkosen kansallispuistossa voi kokea todellisen Lapin ruskan, sillä kansallispuiston maisemaan kuuluvat niin komeat tunturit, laajat suoalueet, karut erämaat kuin metsätkin.

Urho Kekkosen kansallispuiston – tuttavallisemmin UKK:n – suosituimmat kohteet ovat puiston korkein huippu, 718 metriin kohoava Sokosti ja huipulta kuuden kilometrin päässä sijaitseva, kirkasvetinen Luirojärvi. UKK:n kansallispuistossa on merkittyjä vaellusreittejä yhteensä sadan kilometrin verran.

Luirojärven vaellusreitin pituus: 14 km.

Kevo – ruskaa, kanjoneita ja vesiputouksia

Norjan rajaa hipovassa Kevon luonnonpuistossa voi ihailla ruskaa kenties Suomen eksoottisimmissa maisemissa. Reitin varrelle osuvat maisemat jäävät mieleen loppuiäksi: Fiellun vesiputous laskee jokeen aivan vaellusreitin vieressä, ja puiston helmi, yli 40 kilometriä pitkä kanjoni vie ajatukset kauas arjesta.

Rotkomaisemissa kulkeva reitti mutkittelee kanjonin laaksossa. Lisäksi matkalla kuljetaan avotunturissa ja tunturikoivikoissa. Matkalle kannattaa panostaa hyviin, vedenpitäviin kenkiin: puroja ja jokia ylitetään nimittäin useampaan kertaan.

Vaellusreitin pituus: 63 km.